Globaali autokanta jatkaa sähköistymistään – näin päivitetyt EU-säädökset kirittävät muutosta
Vihreä siirtymä etenee tulevina vuosina globaaleissa autokannoissa salaman lailla: tuoreimpien ennusteiden mukaan sähköajoneuvojen maailmanlaajuinen kysyntä tulee kuusinkertaistumaan vuosina 2021–2030. Kesäkuussa 2022 päivitetyt EU-säädökset johtavat muutoksen virtapiiriä tehokkaasti myös Eurooppaan, ja näköpiirissä on muutoksia myös ladattavien hybridien päästömäärittelyn ja verotuksen osalta, kertoo Arval Mobility Observatory.
Autokantojen vihreän siirtymän alkukipinä on viime vuosina näkynyt niin maailmalla kuin Euroopassa. Vuonna 2018 vielä 95 % kaikista Euroopassa rekisteröitävistä henkilöautoista kulki polttomoottorilla. Sittemmin autokannat ovat alkaneet muuttua vauhdilla, ja yhä useamman auton suonissa virtaa bensan tai dieselin sijasta sähkö.
Sähkökäyttöisten ajoneuvojen kysyntä ja myynti kasvussa kannustimien kirittäminä
Konsulttitalo McKinseyn ennusteiden mukaan maailmanlaajuisen ajoneuvokannan sähköistyminen on vasta alkukipinöissään ja tulee laajenemaan nopeasti: sähköajoneuvojen maailmanlaajuinen kysyntä kuusinkertaistuu vuodesta 2021 vuoteen 2030.
Vuonna 2021 sähkökäyttöisten ajoneuvojen osuudet myynnistä Euroopassa olivatkin täyssähköautoilla (BEV) jo 9,1 %, ladattavilla hybrideillä (PHEV) 8,9 % ja hybrideillä (HEV) 19,6 %. Suurin kasvaja Euroopassa oli ladattavien hybridien myynti (70,7 %), ja perinteiset hybridit jättivät ensi kertaa taakseen dieselautojen myynnin EU:ssa (lähde ACEA).
Muutoksen taustalla on monia hallitusten kirittäviä toimia: hallitukset ovat muun muassa muuttaneet verokannustimiaan suosiakseen kestävämpiä teknologioita, ottaneet käyttöön päästöjen alentamiseen tähtääviä ympäristönsuojeluvyöhykkeitä (Low Emission Zone, LEZ) ja samaan aikaan myös latausinfrastruktuuri on kehittynyt ja laajentunut.
Autokantoihin liittyvä päätöksenteko onkin muuttunut sitä mukaa, kun julkinen ja poliittinen paine puuttua ilmastonmuutokseen ja ilmansaasteisiin on kasvanut ja saataville on tullut enemmän uusia sähkökäyttöisiä vaihtoehtoja. Nyt huomisen kestävämpää autoilua tarkastellaan kasvavissa määrin myös päästöjen ja ilmastonmuutoksen vähentämiseen liittyvien kriteereiden näkökulmasta perinteisten toiminnallisuuksien, suorituskyvyn ja kulujen lisäksi.
Euroopan komissio: asteittaiset päästövähennykset ja uusien polttomoottoriajoneuvojen myynnin kielto 2035 alkaen
Euroopan komissio hyväksyi 14. heinäkuuta 2021 joukon lakiehdotuksia, joissa esitetään, miten ilmastoneutraalius EU:ssa saavutetaan vuoteen 2050 mennessä. Välitavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen nettovähennys vähintään 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Suunnitelmassa ajoneuvojen päästöjä vähennetään asteittain WLTP-testimenettelyn määritelmän mukaisesti: autoille rajat ovat kaudella 2020–2024 95 g CO2/km, 15 % vähennys vuodesta 2025 alkaen (81 g CO2/km) ja 37,5 % vähennys vuodesta 2030 alkaen (59 g CO2).
Heinäkuussa 2021 Euroopan komissio lisäksi ehdotti henkilö- ja pakettiautojen päästörajojen alentamista vielä ylimääräisellä 15 %:lla vuodesta 2025 alkaen; ehdotuksessa henkilöautojen päästövähennys olisi 55 % ja pakettiautojen 50 % vuoteen 2030 mennessä, ja vuoteen 2035 mennessä päästäisiin jo nollapäästöihin. Parlamentti vahvisti kantansa ehdotuksiin 1. kesäkuuta 2022 ja neuvosto hyväksyi neuvottelukantansa 29. kesäkuuta 2022. Muutosten myötä myös uusien polttomoottoriajoneuvojen, mukaan lukien hybridien, myynti Euroopassa kielletään vuodesta 2035 alkaen ja vain uusien päästöttömien ajoneuvojen myynti sallitaan.
Ladattavien hybridien päästöjen määrittelyyn ja verotukseen muutoksia
Muutoksia voi olla odotettavissa vuodesta 2025 alkaen myös ladattavien hybridien laskennallisten päästöjen määrittelyn osalta. Nykyiset WLTP-testikäytännöt olettavat, että ladattavissa hybrideissä sähkön osuus on ajomatkalla noin 70–85 % käytettävästä energiasta. ICCT:n tutkimuksen mukaan todellinen keskimääräinen sähköllä ajamisen osuus ajomatkalla on henkilöautoilla vain 45–49 %. Ajomatkoista ja latausmahdollisuuksista riippuen sähkön osuus voi olla työsuhdeautoon kertyvistä kilometreistä vain 11–15 %. Ladattavien hybridien polttoaineenkulutus voi siksi olla jopa noin 3–5 kertaa suurempaa kuin WLTP-testien pohjalta on arvioitu.
Tämän seurauksena komissio on julkaissut lakimuutosluonnoksen kevyiden henkilöajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen määrittelyä koskien. EU aikoo merkittävästi pienentää käyttökertoimia, eli sähköllä ajamisen osuutta kuvaavia lukuja, vuodesta 2025 alkaen. Tavoitteena on, että vuodesta 2027 eteenpäin kertoimet vastaavat jo sähkön ja polttoaineen käytön todellista suhdetta. Luonnoksessa on mukana katsaus uusista kerroinehdotuksista, jotka perustuvat todellisiin ajossa tehtyihin mittauksiin.
Yrityksissä autokannoista vastaavat henkilöt voivat hyödyntää telematiikkatyökaluja autojen todellisen kulutuksen seurannassa. Datan avulla yrityksen autopolitiikkaa voidaan tarkastella ja hienosäätää esimerkiksi polttoainekorttien ja niiden rajojen osalta tai jopa suositella ladattavan hybridin tilalle sähköautoa auton käyttötarkoituksen mukaan.
Uudella päästöjen laskentatavalla olisi todennäköisesti seurauksensa myös verotuksen osalta. Ajoneuvoverot kasvaisivat Suomessa ja muualla Euroopassa sekä yritys- että yksityisautojen osalta aikana, jona myös kriisit koronavirusepidemiasta Ukrainan sotaan ovat kasvattaneet energian hintaa ja autojen kustannuksia.
Lähde:
Arval Mobility Observatory 30.8.2022
Kuva: Photo by Min An
