Kymmenen kysymystä sähköautojen akkujen kierrätyksestä
Euroopan unionin alueella on herätty tarpeeseen rakentaa johdonmukainen kierrätyskanava akuille, jotta tuleva ”akkujäte-tsunami” voidaan välttää.
Tämän lisäksi on tarve kehittää kierrätyskeskuksia paikallisesti, jottei kriittisiä raaka-aineita tarvitse tuoda maahan useita kertoja: ensin akkujen valmistukseen ja sitten uudelleen akkujen kierrätysprosessiin. Euroopassa teollinen korkeajänniteakkujen kierrätys on vielä lapsenkengissä. Suurin osa investoinneista on tähän mennessä suunnattu akkujen valmistukseen.
Yhdysvalloissa ja Euroopassa yhdeksi suureksi huolenaiheeksi on nousemassa pelko kriittisten raaka-aineiden pulasta tilanteessa, jossa arvoketjun huipulle on investoitu liian vähän ja jossa ollaan hyvin riippuvaisia Kiinasta materiaalien saatavuuden suhteen. Tämän pelätään toimivan jarruna sähkökäyttöisten kulkuneuvojen toimituksille.
Tietoisina tästä riskistä julkiset viranomaiset molemmin puolin Atlanttia lisäävät koko ajan aloitteita akkujen kestävän toimitusketjun kehittämiseksi ja uudelleensijoittamiseksi.
Tässä kontekstissa litiumioniakkujen toinen elämä ja kierrätys nousee tärkeäksi tekijäksi yleisten kriittisten raaka-aineiden näkökulmasta. Kierrätyksestä voisi tulla, tiettyyn pisteeseen saakka, yksi kriittisten raaka-aineiden kestävistä toimituslähteistä. Se voisi mahdollisesti ratkaista Kiinaan liittyvät riippuvuus- ja saatavuushaasteet. Lisäksi sillä voitaisiin luoda uusia kasvun ja kilpailukyvyn ajureita Euroopassa ja Yhdysvalloissa.
Viimeisimmässä julkaisussaan “Kymmenen kysymystä akkujen kierrätyshaasteista” Arval Mobility Observatory yhteistyössä neuvonta- ja tutkimusneuvosto Rare Earth Advisoryn kanssa tarjoaa tiiviin katsauksen autoteollisuuden haasteisiin koskien akkujen kierrätystä.
“Julkaisun tarkoituksena on korostaa sitä, kuinka paljon akkujen kierrätyksessä on panoksena. Tällä hetkellä puhutaan lähinnä sähkökäyttöisten kulkuneuvojen valmistuksen ja käytön taloudellisista ja ekologisista vaikutuksista ilman akkukierrätyksen vaikutusten mittaamista”, sanoo Yaël Bennathan, Arval Mobility Observatoryn johtaja.
Kirjoittajien mukaan sähkökulkuneuvojen toimitusketjun etuna on sen uutuus, mikä mahdollistaa toimijoiden organisoitumisen kestävällä tavalla alusta alkaen kiertotalouden innoittamana.
Lisäksi akkujen gigatehtaiden eli erittäin suurten tehtaiden määrä moninkertaistuu vuoteen 2030 mennessä. Ne ovat olennaisia tuotannon jätemäärien lähteitä. Tämä antaa autoteollisuuden toimijoille mahdollisuuden kehittää kierrätysverkostoja akkuvalmistajien kanssa. Toimijat voisivat ottaa käyttöönsä tarvittavat kierrätyskeskukset suurelle määrälle korkeajännitteisiä litiumioniakkuja, joiden elinkaari on tulossa loppuun.
Hyvä ymmärrys litiumakkujen kierrätyksen haasteista vaatii kolmiosaista lähestymistapaa:
-
Teknologinen: käytettävä teknologiatyyppi määrittelee, mitä tämän päivän ja tulevaisuuden tuotteista pitää kierrättää
-
Maantieteellinen: säännökset, suurten akkutehtaiden perustaminen ja lisäksi tuotantojätteen käsittelymahdollisuudet määrittävät, miten käyttöikänsä päähän tulleiden akkuja hallitaan tulevaisuudessa
-
Taloudellinen: edellä mainitut kohdat edellyttävät erilaisten taloudellisten mallien omaksumista, toisinaan myös sellaisia, jotka ovat uuden elinkaaren tai välittömän kierrätyksen vastaisia.
Tästä huolimatta, “litiumioniakkujen kierrätys ei ole vaihtoehto vaan välttämättömyys”, toteaa Luc Pez, Rare Erath Advisoryn CEO ja perustaja.
Tutustu samasta aiheesta kertovaan webinaariimme ” Akun matka valmistuksesta kierrätykseen”
Webinar Battery From production to recycling | Arval Mobility Observatory
Lataa raportti: https://mobility-observatory.arval.com/the-challenges-of-battery-recycling-in-10-questions
Kuva: Rataphon Nanthapreecha